Kesäparatiisi

Ihana saariloma vanhassa tutussa saaressamme! Vesi on minulle lapsuudesta asti tärkeä elementti. Torpalta se puuttuu. Nyt sain imeä vesinäkymiä itseeni neljä vuorokautta, eläytyä saaren ja järven henkeen. Istuin kuistin isossa tuolissa ja meditoin, katselin, kuuntelin luonnon ääniä. Laulujoutsenet lipuivat rannoilla viiden poikasensa kanssa. Niiden itsetiedoton - oletan- elämä on kiehtovaa. Nukuin hyvin, melkein kuin ennen. Kuutamoa piti kyllä ihailla. Näitä päiviä edeltävät perhe-ja sukutapaamiset olivat lämpimänä muistona mielessä.

Vuosikymmenten lomat, työstä irtautumiset ja latautumiset hoituivat tässä vesihoitolassa. Entiset ajat ovat läsnä kaikessa, saunan ovenrivassa, askelkivissä, yhdessä muuratussa takassa. Mökki on niin pieni, että oikeastaan se parhaiten sopiikin yhdelle ihmiselle. Kaikki on tuttua ja kaivattua. Kun olin sairas ja pelkäsin, etten enää pääse saareen, kaipasin kipeästi lummerantaakin. Nyt se oli siinä. Tutut näkymät, sielunmaisemat avautuivat taas. Toki yhtä ja toista puuhaakin mahtui päiviin, mustikkaakin hain hiukan mökkinaapurille, joka ei enää pääse marjaan. Enemmän kuin ennen kuitenkin vain olin ja katselin. Haikeana soutelin lähtöön, arkipuuhat kutsuivat. Nythän on marja-aika.