Kotiseuroissa

Herättäjäjuhlilla tapasin vanhat perhetutut naapurikunnasta. He lupasivat kutsua, kun heidän piirissään on körttiseurat. Ne olivatkin nyt heidän kodissaan. Väki on kuulemma vähentynyt, mutta 14 mahtui hyvin heidän kotiinsa. Asuimme seitsemänkymmenluvun paikkeilla  samassa kunnassa yksitoista vuotta. Sinä aikana olimme kahdessakin seurakunnan perhepiirissä mukana. Kolme siltä ajalta tuttua pariskuntaa oli nyt läsnä ja muisteltiin vähän menneitä aikoja ja tapaamisia.
Seurat olivat oikein alkuseurakunnalliset; kenellä puhe, kenellä virsi. Laskin, että kymmenen henkeä käytti puheenvuoron, pidemmän, valmistellun tai lyhyemmän. Minäkin kiitin kutsusta ja kuvasin tuntojani. Virsi soi hyvin, kun oli monta laulavaa miestä paikalla eläkekanttoria myöten. Syntyi yhteistä "kamarikeskustelua" vaikeiden asioiden jakamisesta ja. lähimmäisen kuuntelusta. Oli lämmin ja kotoisa tunnelma.
Sain autokyydin takaisinpäin. Matkalla välähti sekunnin ajan olo, kuin olisin ollut menossa entiseen kotiini seitsemänkymmenluvulle.

Uusi ikkunalauta. Pian kaktukset kukkivat.