Elämä tuo ikäihmisellekin monia muutoksia. Yksin jäätyäni asutan kahta kotia, kesällä syntymäkotiani Etelä-Pohjanmaalla ja talvipesää Jyväskylässä. Olen kokenut, mitä menetykset,yksinäisyys,sairaus ja siitä toipuminen ihmiselle merkitsevät. Nöyrin mielin opettelen elämään yksinäni ja koetan luottaa elämään. Haen ilonaiheita ja mahdollisuuksia, joita vielä on. On tärkeätä nauttia niistä juuri nyt, kuten luonnon rytmistä,ystävistä, jumpparyhmistä, käsitöistä ja pienen lapsenlapsen elämänilosta.
sunnuntai 15. huhtikuuta 2018
Kuvakirja
Tänään sain idean tehdä Torpasta Ifolor- kuvakirjan. Mökkisaaresta tein sellaisen jo aiemmin. Edellisen kuvakirjan teosta on yli vuosi. Se oli veljen 70-vuotiskirja.Eipä tahtonut kuvien haku lähteä käyntiin, kun ohjelma ei ottanut huomioon nimikkoalbumia, johon kuvat oli aiemmin koottu enkä saanut alkuun edes kuvia pois kuvakirjan päältä. Jouduin kokoilemaan kuvat eri otoksista ja muistitikulta. Sekään ei alkanut heti sujua. Suljin jo turhautuneena koneen, mutta palasin hetken päästä sisuuntuneena tehtävään. Olen ennenkin takunnut kuvien haun kanssa. Tyylini tietokoneen kanssa on satunnainen ja kokeileva hakuammunta, josta reitit eivät jää mieleen. Lopulta kahden tunnin aherruksen jälkeen sain vahvistuksen, että tilaukseni on vastaanotettu. Verenpaine oli kohonnut ja matala pulssikin oli noussut kahdeksaankymmeneen niin että sydän sykytti tuntuvasti, keho kun on kai tottunut matalaan tahtiin. En tainnut muistaa hengittää puuhani aikana. Mutta tulossa on isojen kuvasivujen kuvakirja, jota voin katsella, jos joskus en enää pääse Torpan portaille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti