Elämä tuo ikäihmisellekin monia muutoksia. Yksin jäätyäni asutan kahta kotia, kesällä syntymäkotiani Etelä-Pohjanmaalla ja talvipesää Jyväskylässä. Olen kokenut, mitä menetykset,yksinäisyys,sairaus ja siitä toipuminen ihmiselle merkitsevät. Nöyrin mielin opettelen elämään yksinäni ja koetan luottaa elämään. Haen ilonaiheita ja mahdollisuuksia, joita vielä on. On tärkeätä nauttia niistä juuri nyt, kuten luonnon rytmistä,ystävistä, jumpparyhmistä, käsitöistä ja pienen lapsenlapsen elämänilosta.
lauantai 8. huhtikuuta 2017
Keksintö
Yksinasujan tilankäyttökeksintö: kuivausteline oven edessä.
Ei sieltä enää kukaan tule. Minä kävin jo kaupassa.
Nyt on "pakko" tulla tänne kertomaan, että vaikka reaalimaailman ovet olis pyykkitelineissä, niin nämä "nettiovet" ovat merkillisiä ja aukenevat yllättäen vaikka mihin... Eikös tosin aina ole sanottu, että kaikki maailman ihmiset ovat viiden henkilön takaa tuttavia keskenään...
Osuin nimittäin lukemaan jo loppunutta blogia, jossa eläkkeelle jäänyt saksan opettaja kertoi mm. kokemuksiaan Espanjassa asumisesta. Oli kiva blogi. Ja sieltä kommenteista löysin Sinutkin kommentoijana. Ja kun vähän taaemmas blogia luin, tajusin, että blogin kirjoittajan isänäiti oli ollut minun oman äitini tuttava muinoin (= yli 70 vuotta sitten, hih) Ja isäni oli ollut työn puolesta tekemisissä blogin kirjoittajan isänisän kanssa.
Oikea asenne. Ja ainahan voi raivata kokoonpantavan telineen sivuun, jos sattuisi joku soittamaan ovikelloa...
VastaaPoistaNiin. Miten sen ottaa.
PoistaNyt on "pakko" tulla tänne kertomaan, että vaikka reaalimaailman ovet olis pyykkitelineissä, niin nämä "nettiovet" ovat merkillisiä ja aukenevat yllättäen vaikka mihin... Eikös tosin aina ole sanottu, että kaikki maailman ihmiset ovat viiden henkilön takaa tuttavia keskenään...
VastaaPoistaOsuin nimittäin lukemaan jo loppunutta blogia, jossa eläkkeelle jäänyt saksan opettaja kertoi mm. kokemuksiaan Espanjassa asumisesta. Oli kiva blogi. Ja sieltä kommenteista löysin Sinutkin kommentoijana. Ja kun vähän taaemmas blogia luin, tajusin, että blogin kirjoittajan isänäiti oli ollut minun oman äitini tuttava muinoin (= yli 70 vuotta sitten, hih) Ja isäni oli ollut työn puolesta tekemisissä blogin kirjoittajan isänisän kanssa.
Olipa hauska taustojen selviäminen! Harmi, että se blogi loppui.
Poista