Elämä tuo ikäihmisellekin monia muutoksia. Yksin jäätyäni asutan kahta kotia, kesällä syntymäkotiani Etelä-Pohjanmaalla ja talvipesää Jyväskylässä. Olen kokenut, mitä menetykset,yksinäisyys,sairaus ja siitä toipuminen ihmiselle merkitsevät. Nöyrin mielin opettelen elämään yksinäni ja koetan luottaa elämään. Haen ilonaiheita ja mahdollisuuksia, joita vielä on. On tärkeätä nauttia niistä juuri nyt, kuten luonnon rytmistä,ystävistä, jumpparyhmistä, käsitöistä ja pienen lapsenlapsen elämänilosta.
maanantai 31. joulukuuta 2018
Kylätaivaan alla
Varhain aamulla avasin verhot ja kuu paistoi vuoteeseeni. Puolikas kuu valaisi pihapiirin ja loi varjot. Ilahduin ja nukahdin hetkeksi. Sain Torpan taivaan alla kaksi tähti-iltaa ja kirkkaan aamunkajon. Nyt odottelen lumimyräkän alkamista. Ihana sisareni oli kanssani kaksi päivää. Pari päivää sujuu sitten yksinkin, vaikka pimeässä olo täällä on merkillisen erilaista kuin valoisina kesäiltoina. Kävin potkukelkalla tervehtimässä lapsuusystävää, jolla on syntymäpäivä. Kylätie on hiekoittamaton ja aivan jäinen. Potkuttelu sujui kuin itsestään, kun oli piikit kenkien alla. Hyvää Uutta Vuotta kaikille, siunausta, terveyttä, ystävyyttä, kiitoksen ja ilon aiheita!
perjantai 28. joulukuuta 2018
Välipäiviä
Oli leppoisa, hienosti valmistettu jouluaatto pojan anoppilassa. Aatonaattona vain retkeiltiin Uutelassa ja paisteltiin makkaraa kodassa. Se oli kaunis talvipäivä. Vaivat eivät reissussa olleet sen isompia kuin yksin kotona ollessani.
Kun on tässä kiikkustuolivaiheessa, entisten joulujen jonosta nousee muistoja mieleen. Lapsuuskodista muistuu orresta riippuva kuusi ja hetkeksi siihen sytytetyt oikeat kynttilät, punaisesta kreppipaperista venyttelemäni kellot, pikkusiskon pukinjännitys ja joulukirkkoon meno järvenjään yli. Perhejouluja vietettiin monessa eri kodissa ja miljöössä Kruununhaasta Torppaan, aina yksinäisiä sukulaisia mukaan kutsuttuina. Joskus tullessani töistä iloitsin, että tädit tulevat jouluksi. Ai niin, kukas sen joulun laittaa, minä tietysti ja nopealla aikataululla. Kun on terve, jaksaa paljon, sitä muistelen kiitollisena. Kahdenkeskinen joulu Torpalla vuonna 2013 sai miehen sanomaan, että tällaista joulua hän on aina toivonut, lepoa. Hän katsoi jo kesäisin joulukuusen valmiiksi ja haki sen aatoksi tupaan tuoksumaan.
Tänään oli mukavan vakiolääkärini vastaanottoaika. On ollut monia tutkimuksia ja niitä on vielä tulossakin. Paljon olen niitä saanutkin, tulen kalliiksi kaupungille. Tulosten perusteella minun pitäisi olla hyvinkin terve, mutta haitat jatkuvat vain. Marraskuun lopulla vaihdettiin närästyslääke. Sitä seurasi viikko kuin terveenä ihmisenä,se oli mahtavaa hyvinvointia, mutta sitten taas närästys valtasi kehon. Nyt vaihdetaan taas lääkettä. Korvat ovat tukossa, ranteita särkee, suussa on särkyä uuden proteesin alla, hengästyy, väsyttää aina. Ei tule loppua ikäihmisen vaivoista, kun niitä luettelemaan alkaa.Lääkevarustelusta on tullut matkavalmistelun tärkein asia.
Nyt tekee kuitenkin mieli uudeksivuodeksi Torpalle kuin lomalle näistä tutkimusasioista, vaikka itsensä kanssa sitä liikkuukin. Sisar tulee bussille vastaan. Laitetaan ulkokuusen valot tuikkimaan ja kyntteliköt ikkunoille loistamaan.
Kun on tässä kiikkustuolivaiheessa, entisten joulujen jonosta nousee muistoja mieleen. Lapsuuskodista muistuu orresta riippuva kuusi ja hetkeksi siihen sytytetyt oikeat kynttilät, punaisesta kreppipaperista venyttelemäni kellot, pikkusiskon pukinjännitys ja joulukirkkoon meno järvenjään yli. Perhejouluja vietettiin monessa eri kodissa ja miljöössä Kruununhaasta Torppaan, aina yksinäisiä sukulaisia mukaan kutsuttuina. Joskus tullessani töistä iloitsin, että tädit tulevat jouluksi. Ai niin, kukas sen joulun laittaa, minä tietysti ja nopealla aikataululla. Kun on terve, jaksaa paljon, sitä muistelen kiitollisena. Kahdenkeskinen joulu Torpalla vuonna 2013 sai miehen sanomaan, että tällaista joulua hän on aina toivonut, lepoa. Hän katsoi jo kesäisin joulukuusen valmiiksi ja haki sen aatoksi tupaan tuoksumaan.
Tänään oli mukavan vakiolääkärini vastaanottoaika. On ollut monia tutkimuksia ja niitä on vielä tulossakin. Paljon olen niitä saanutkin, tulen kalliiksi kaupungille. Tulosten perusteella minun pitäisi olla hyvinkin terve, mutta haitat jatkuvat vain. Marraskuun lopulla vaihdettiin närästyslääke. Sitä seurasi viikko kuin terveenä ihmisenä,se oli mahtavaa hyvinvointia, mutta sitten taas närästys valtasi kehon. Nyt vaihdetaan taas lääkettä. Korvat ovat tukossa, ranteita särkee, suussa on särkyä uuden proteesin alla, hengästyy, väsyttää aina. Ei tule loppua ikäihmisen vaivoista, kun niitä luettelemaan alkaa.Lääkevarustelusta on tullut matkavalmistelun tärkein asia.
Nyt tekee kuitenkin mieli uudeksivuodeksi Torpalle kuin lomalle näistä tutkimusasioista, vaikka itsensä kanssa sitä liikkuukin. Sisar tulee bussille vastaan. Laitetaan ulkokuusen valot tuikkimaan ja kyntteliköt ikkunoille loistamaan.
perjantai 21. joulukuuta 2018
Joulutervehdys
Toivotan tällä kirjaston joulukorttiaskartelussa tehdyllä kortilla kaikille blogini lukijoille rauhaisaa joulua ja turvallista uutta vuotta!
Kokoilen voimia kahden viime viikon rasitusten jälkeen Helsingin matkaa varten. Mieli vetää, kropan täytyy seurata.
lauantai 15. joulukuuta 2018
Hämärän hyssyä
Hämärät päivät, pimeästä pimeään. Sytyttelen valoja parvekkeelle ja ikkunoille, katselen vastanaapurien valoja. Pian alkaa päivä taas pidentyä, viikon päästä on taitekohta. Taas tänä vuonna!
Käsityö on hyvä ajankulu elämänvaiheessa, jossa tekemistä on vähän ja aikaa liikaa. Radio soi joululauluja, televisiosta en nyt tahdo löytää katsomista. Monille käsityö on kyllä kaiken kiireen keskelläkin tärkeä rentoutumisen ja itsensä totettamisen väline, myös nuorille ihmisille käsityöblogeista päätellen. Pieni käsityö on helppo ottaa käteen vaikka jotain lähtöä odotellessa. Vaikka niska ei ilahdu, olen viime viikkoina väsännyt yhtä ja toista sukkaa ja lapasta, useanlaista ryppysukkaa ja pajunkissalapasta on pusseissa. Tässä ikeniä parannellessani ja penisilliinin aikataulua muistutellessani aloin koota korin pohjan langanlopuista ja -pätkistä sukanvartta, ihan itselleni. Kumma, että tällainenkin aikaansaaminen innostaa. Langanloput on nyt tarkkaan käytetty.
Illalla lueskelen Nunna Kristodulin "Hiljaisuuden kosketusta". Ihmeellistä varmuutta siitä, miten uskon asiat ovat, luterilaisuudessa harvinaisempaa. Hän opettaa kuuliaisuudesta ja nollapisteen kautta nöyrtymisestä, ilomurheesta, Jumalanäidin antamasta avusta. Kauan sitten eläneet pyhät ovat kuin ystäviä.
Käsityö on hyvä ajankulu elämänvaiheessa, jossa tekemistä on vähän ja aikaa liikaa. Radio soi joululauluja, televisiosta en nyt tahdo löytää katsomista. Monille käsityö on kyllä kaiken kiireen keskelläkin tärkeä rentoutumisen ja itsensä totettamisen väline, myös nuorille ihmisille käsityöblogeista päätellen. Pieni käsityö on helppo ottaa käteen vaikka jotain lähtöä odotellessa. Vaikka niska ei ilahdu, olen viime viikkoina väsännyt yhtä ja toista sukkaa ja lapasta, useanlaista ryppysukkaa ja pajunkissalapasta on pusseissa. Tässä ikeniä parannellessani ja penisilliinin aikataulua muistutellessani aloin koota korin pohjan langanlopuista ja -pätkistä sukanvartta, ihan itselleni. Kumma, että tällainenkin aikaansaaminen innostaa. Langanloput on nyt tarkkaan käytetty.
Illalla lueskelen Nunna Kristodulin "Hiljaisuuden kosketusta". Ihmeellistä varmuutta siitä, miten uskon asiat ovat, luterilaisuudessa harvinaisempaa. Hän opettaa kuuliaisuudesta ja nollapisteen kautta nöyrtymisestä, ilomurheesta, Jumalanäidin antamasta avusta. Kauan sitten eläneet pyhät ovat kuin ystäviä.
tiistai 11. joulukuuta 2018
Hammaskirurgiaa
Torpalla vietetyt päivät ja ystävien kanssa vietetty leppoisa itsenäisyyspäivän ilta olivat kuin lomaa sairausasioista. Nyt taas kulutetaan virallisen asuinpaikkakunnan terveyspalveluja, joita olen hyvin saanut. Eilen oli aikamoinen hammaskirurginen operaatio. Laitettiin ensin mieto esilääkitys, puolikas edelliskertaisesta, joka oli liian vahva. Poistettiin jäljellä olevat neljä yläleuan hammasta kokoproteesia varten. Entinen moneen kertaan lisäilty osaproteesi on ollut melkein mahdottoman hankala pitää jo koko vuoden.
Aikaa hammaslääkärin tuolissa kului yli puolitoista tuntia. Sivummaiset hampaat eivät millään halunneet irrota. Iän myötä juuret kuulemma kiinnittyvät yhä lujemmin leukaluuhun. Piti halkoa juuria ja porata luuta, ennenkuin kaikki saatiin vedetyksi pois. Oli kova urakka lääkärillä. Minä keskityin hengittämään. Sitten uusi kokoproteesi pantiin suoraan veriseen suuhun. Sitä täytyy pitää suussa yötä päivää hillitsemään turvotusta. Nyt on ohjelmassa viikon penisilliinikuuri, lääke kolme kertaa vuorokaudessa, vahvoja särkylääkkeitä, kylmähaudetta ja kylmiä juomia. Kokeilin aamulla purra banaania, oli liian kivuliasta. Ohjeessa kehoitettiin ottamaan lääkkeitä ennalta ennenkuin särky pahenee eikä kovaa kipua ole tuntunutkaan. Aikamoinen on lääkearsenaalini kokonaisuus.
Nyt vain toivotaan paranemista. Lähiaikoina alkaa sitten tuntua, miten uusi proteesi asettuu. Muokata ja hioa sitä varmasti pitää. Voi kun siitä tulisi toimiva, että pystyisi hyvin syömään!
Ihmettelen, miten levollinen olin edellispäivän, siis sunnuntain, eilisaamun ja koko operaation ajan, minä joka viime vuoden aikana olen hermoillut ja jännittänyt lääkärin puhelinaikojakin Aivan kuin minua olisi jotenkin kannettu. Tuli olo, että minun puolestani rukoiltiin. Tytär ihmetteli, kun odotusaulassa tein kaikessa rauhassa sudokua. -Sinä alat tulla entisellesi, hän sanoi toiveikkaasti.
Ennen joulua on ohjelmassa vielä vatsatutkimuksia sekä suun tikkien poisto. Hammaslääkäri haluaa itse tarkistaa tilanteen. Näistä harrastuksista muodostuu lähiviikkojen ohjelma.
Aikaa hammaslääkärin tuolissa kului yli puolitoista tuntia. Sivummaiset hampaat eivät millään halunneet irrota. Iän myötä juuret kuulemma kiinnittyvät yhä lujemmin leukaluuhun. Piti halkoa juuria ja porata luuta, ennenkuin kaikki saatiin vedetyksi pois. Oli kova urakka lääkärillä. Minä keskityin hengittämään. Sitten uusi kokoproteesi pantiin suoraan veriseen suuhun. Sitä täytyy pitää suussa yötä päivää hillitsemään turvotusta. Nyt on ohjelmassa viikon penisilliinikuuri, lääke kolme kertaa vuorokaudessa, vahvoja särkylääkkeitä, kylmähaudetta ja kylmiä juomia. Kokeilin aamulla purra banaania, oli liian kivuliasta. Ohjeessa kehoitettiin ottamaan lääkkeitä ennalta ennenkuin särky pahenee eikä kovaa kipua ole tuntunutkaan. Aikamoinen on lääkearsenaalini kokonaisuus.
Nyt vain toivotaan paranemista. Lähiaikoina alkaa sitten tuntua, miten uusi proteesi asettuu. Muokata ja hioa sitä varmasti pitää. Voi kun siitä tulisi toimiva, että pystyisi hyvin syömään!
Ihmettelen, miten levollinen olin edellispäivän, siis sunnuntain, eilisaamun ja koko operaation ajan, minä joka viime vuoden aikana olen hermoillut ja jännittänyt lääkärin puhelinaikojakin Aivan kuin minua olisi jotenkin kannettu. Tuli olo, että minun puolestani rukoiltiin. Tytär ihmetteli, kun odotusaulassa tein kaikessa rauhassa sudokua. -Sinä alat tulla entisellesi, hän sanoi toiveikkaasti.
Ennen joulua on ohjelmassa vielä vatsatutkimuksia sekä suun tikkien poisto. Hammaslääkäri haluaa itse tarkistaa tilanteen. Näistä harrastuksista muodostuu lähiviikkojen ohjelma.
tiistai 4. joulukuuta 2018
Pieni joulu
Illalla tuli kuin pieni joulu tai oma joulu, kun radiosta tuli musiikkitalon joulukonsertti. Takassa tuli ja hellanpesässä toinen, kyntteliköt ikkunoilla, ulkona pimeys. Siinä minulla jouluinen hetki ja muisto viimeisestä rauhaisasta, kahdenkeskisestä joulusta täällä. "On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen" lauloi Oulaisten lapsikuoro heleästi. Närästysvaiva raastaa varsinkin illalla, mutta jouluista tunnelmaa tuvassa oli kuitenkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)