maanantai 31. joulukuuta 2018

Kylätaivaan alla




Varhain aamulla avasin verhot ja kuu paistoi vuoteeseeni. Puolikas kuu valaisi pihapiirin ja loi varjot. Ilahduin ja nukahdin hetkeksi. Sain Torpan taivaan alla kaksi tähti-iltaa ja kirkkaan aamunkajon. Nyt odottelen lumimyräkän alkamista. Ihana sisareni oli kanssani kaksi päivää. Pari päivää sujuu sitten yksinkin, vaikka pimeässä olo täällä on merkillisen erilaista kuin valoisina kesäiltoina. Kävin potkukelkalla tervehtimässä lapsuusystävää, jolla on syntymäpäivä. Kylätie on hiekoittamaton ja aivan jäinen. Potkuttelu sujui kuin itsestään, kun oli piikit kenkien alla. Hyvää Uutta Vuotta kaikille, siunausta, terveyttä, ystävyyttä, kiitoksen ja ilon aiheita!

1 kommentti:

  1. Aivan ihmeellistä on sydäntalven valo etelässäkin. (Onko tämä nyt sitä sydäntalvea?)
    Minä vietin Lapissa joulukuun puolessa välissä muutaman päivän. Juuri silloin,kun uutisissa kerrottiin, että kaamos on tavoittanut Kittilän, missä olin. Aivan ihmeellinen oli se sininen valo ja varovainen päivänkajastus puolen päivän aikoihin.
    Vaikka valo on tärkeää jotenkin se lempeä kaamoskin tuntui hyvältä. Ei tehnyt mieli hötkyillä. Olla vaan sukankudin kädessä takkatulen äärellä.

    VastaaPoista