maanantai 19. kesäkuuta 2017

Juhannussiivot

Sellaisiahan ennen suurella touhulla tehtiin, tuli mieleeni, kun siirsin arkkupakastinta toiselle seinälle ja sen alta paljastui vuosikausien töhnä. Kuinka sinnekin  tuollaista voi kertyä? No, siivouksesta ei varsinaisesti ollut kysymys, vaan aiheesta " yksi asia johti toiseen", mikä sanonta liittyy erityisesti huonekalujen siirtelyyn.
Tämän iltapäivän toteutettavaksi kypsynyt ajatus oli siirtää isun (isoäidin) sivustavedettävä  sänky takaisin tupaan. Se vietiin jokin vuosi sitten aittaan, kun siihen teetetty sohvaistuinosa on täytetty meriheinällä ja on aika kova. Istuin jää myös vähän liian korkeaksi, joten ei siihen kukaan oikein istunut. Sänky on mielestäni kuitenkin liian hyvä ollakseen vain aitassa, joten se piti nyt siirtää takaisin.Voinhan vaikka ottaa istuinosan pois ja laittaa sijalle tavalliset patjat.
Jonkun apuhenkilön etsiminen ja odottelu ei ole parhaita ominaisuuksiani, joten tein siirron yksin. Vetämällä, nostamalla, työntämällä, mattoa jalkojen alle laittamalla se  vain tuli kolmessa osassa kynnysten ja kaksien rappusten yli. Eihän siinä muuta ongelmaa ole kuin selän ja niskan rikkonikamien kohdat, joita pitää nyt koettaa joogata ja lääkitä. Nyt isun sänky on kuitenkin tuvassa. Siinä minä lapsena kesäisin täällä ollessani nukuin isun selän takana peräkamarissa.
Paikalta piti siirtää lipasto ja keinutuoli ja täkänä ja löytää niille uudet paikat. Ovensuukeinutuoli oli vieraiden suosiossa, mutta se siirtyi nyt peremmälle. Lipaston uusi sijoitus vaati eteisen pakastimen siirron. Vähän on tuvassa täydempää kuin ennen, kun vinttiin lähti vain yksi peili.

Tässähän on jo kuin juhannusjuhlat vietetty, kun pikku Ee oli tutkimassa moneen kertaan Torpan vintit ja aitat: -Mitä täältä löytyy? Hän auttoi innokkaasti isäänsä klapien kannossa ja mummaa kukkien kastelussa. Kotikylän järvenranta hellelauantaina oli suuren riemun aihe. Mumman laatikoista löytyi monenkertaiset ripustukset kaulaan ja ranteisiin. Minkähänlainen minä olin täällä pienenä?
Tuntuu aivan lauantailta.Ennenhän nämä kotioperaatiot olivat lauantaipuuhia. Syreenin,pihlajan, kielon ja leikatun ruohon tuoksut tulevat portailla vastaan.

2 kommenttia:

  1. Upea antiikkisänky, kyllä siinä kelpaa nukkua juhannusöiden unia nähden. Muistan nukkuneeni sivustavedettävässä joskus lapsena satunnaisen yön. Hyvin nukutti.
    Ajattele miten ihana on, että vanhalla kunnostetulla torpalla on arvoisensa sisustus. Suloista juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Nautin valosta ja vihreydestä, jotka ympäröivät kesälämmintä tupaani ja iloitsen menneiden ihmisten muistoa kantavista tavaroista.

      Poista