Suuremmin suunnittelematta tulin päättäneeksi, että annan lähipiiriläisille astioita heidän uusiin tarpeisiinsa, tavaroita joista en muutossa malttanut luopua: Miehen ihailemat Iittalan Taika- mukit ja -lautaset uuteen toimistoon, Iida-tädin Happy England- ruoka-astiasto erääseen uuteen vapaa-ajan asuntoon, samoin valkoiset kahvikupit ja muuta ylimääräistä pientavaraa, käyttämättömät Oiva Toikan Kastehelmi-lautaset seitsemänkymmenluvulta syntymäpäivälahjaksi. Myös mikroaaltouuni ja vihreä matto lähtivät eilen. "Aika tavaran kaupitsee", onkin lempilauseeni.
Helsingin Emmauksesta 1986 ostettu kellanvihreä nojatuoli, miehen lempituoli, odottaa parvekkeella, tuleeko sille hakijaa.Verhoilu olisi ajankohtainen. Saa se olla tässä, siinä on hyvä vilvoitella saunan jälkeen.
Toimeen tulee itse asiassa paljon vähemmin varustein kuin luulisi.
se on kyllä niin totta, että vähemmällä tulee toimeen kuin arvaisikaan! Opin kans siitä jotain,kun muutin sadasta neliöstö 43 neliöön lähes parikymmentä vuotta sitte.
VastaaPoistaVaan annas olla, kun muutin sitten taas isompaan asuntoon. Johan alkoi tavaraa kertymään. Huoh!
Eihän asuntoa viitsi tyhjilläänkään pitää, täytyyhän tila käyttää!
PoistaJuuri pääsin ajattelemasta, että pitää järjestää astiakaappi uusiksi. Tai kuivauskaappi siis. Ottaa brittiläiset teekannut ja venäläiset teelasit alas käden ulottuville. Jos pitää kiivetä, ne jäävät käyttämättä.
VastaaPoistaPois voisin antaa vain kakkuvuokia, jotka nekin kyllä ovat koristeellisia. Vaan jos muutan joskus ja siellä on kunnon uuni...
Kauneimpia esineitä ei varmaan kannata pitää piilossa ja käyttämättä, jos ei ole selvää, kenelle niitä säästää. Jos on tilaa, niin turhaan ei kannata heittää poiskaan, koska aika tavaran kaupitsee, voi tulla yllättäen käyttöä.
Poista