Pieni kierros ympäristössä sateitten välillä: Puhtaita pihlajanmarjoja kuivamaan ja pakastimeen, vähän kantarellia, omaa perunaa, käsin valitut puolukkamaistiaiset. Ja kypsymistä odottava omenarunsaus ohi kulkiessa. Tuli puuhellaan, perunat kiehumaan ja yhden hengen kantarellikastike tulemaan. Mieleni kiittää ja iloitsee syksystä!
Elämä tuo ikäihmisellekin monia muutoksia. Yksin jäätyäni asutan kahta kotia, kesällä syntymäkotiani Etelä-Pohjanmaalla ja talvipesää Jyväskylässä. Olen kokenut, mitä menetykset,yksinäisyys,sairaus ja siitä toipuminen ihmiselle merkitsevät. Nöyrin mielin opettelen elämään yksinäni ja koetan luottaa elämään. Haen ilonaiheita ja mahdollisuuksia, joita vielä on. On tärkeätä nauttia niistä juuri nyt, kuten luonnon rytmistä,ystävistä, jumpparyhmistä, käsitöistä ja pienen lapsenlapsen elämänilosta.
tiistai 12. syyskuuta 2017
Kyllä maalla on mukavaa!
Pieni kierros ympäristössä sateitten välillä: Puhtaita pihlajanmarjoja kuivamaan ja pakastimeen, vähän kantarellia, omaa perunaa, käsin valitut puolukkamaistiaiset. Ja kypsymistä odottava omenarunsaus ohi kulkiessa. Tuli puuhellaan, perunat kiehumaan ja yhden hengen kantarellikastike tulemaan. Mieleni kiittää ja iloitsee syksystä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kuulostaa mainiolta. Osaat jo nauttia yksinolosta. Syksy on ihana vuodenaika, jos osaa nauttia myös sadepäivistä. Kun päivä valkenee lotisten ja syvänharmaana, ajattelen, että ihanaa, ei tarvitse lähteä minnekään (= pihatöihin).
VastaaPoistaMieli tekee muuttaa ihan maalle lukiessani ihania blogipäivityksiäsi, kuvin. Toivoisin, että mahdollisimman moni löytäisi Sinun laillasi maaseudulta oman ympäristönsä.
VastaaPoistaKiitos kommenteista! Kyllä tämä luonnon ja vanhan tuvan piirissä asustelu on tullut minulle yhä tärkeämmäksi nyt, kun olen yksin. Asuimme kymmenet vuodet pääkaupunkiseudulla kerrostalossa työn ja perheen aikana eikä luontoa aina ehtinyt niin havainnoida. Saarimökin lomat olivat silloin henkireikänä.
VastaaPoista