Ikävä kiristävä ja närästävä olo oli ihmeekseni viime viikolla poissa kolme päivää, jolloin minulla oli flunssaa, vatsatautia, huimaus ja pahoinvointi. Mutta oloni oli aivan rento, käsivarretkin vailla jännityksiä. Nukuin pitkään ilman nukahduslääkettä ja päivällä lisäksi päiväunet. Muulloin en nukahda päivällä. Vatsassako se oudon oireilun syy piilee? Ilman tätä vaivaa elämäni olisi hyvinkin siedettävää.
Näiden kanssa kun taiteilee, joutuu kysymään, mikä mielekkyys elämällä tällaisessa vaiheessa on, nyt ja tulevina aikoina.
- että olisi ainakin jossain määrin iloksi lähimmille
- että olisi enemmän hyödyksi/iloksi kuin vaivaksi
- että olisi jokin oma tehtävä elämässä
- että pystyisi huoltamaan itsensä
- että hyväksyisi avuntarpeen ja muiden vaivaamisen
- että olisi jotenkin iloksi itselleen
Viimeksi pojan perheessä käydessäni vein lapselle tekemäni kirjavat sukat. - Ei nämä kuitenkaan ole oikein nätit, pikkuneiti sanoi varovasti. -Mikä niissä on vikana, kysyin.
- Kun ne ei ole pinkit. Seuraavat sukat ovat sitä!
- Kun ne ei ole pinkit. Seuraavat sukat ovat sitä!
Niin se on, Annikki, yksi vaiva kun nostaa päätään, toinen vaimenee ja päinvastoin. Voisimmehan ihmetellä, että näinkin hyvin vielä selviämme elämästämme, vaikka on ollut pakko luopua monesta mukavasta asiasta terveyssyistä. Aamullisella kirkkokäynnillä totesin ikääntyneen ystävän kanssa keskustelussa: olemme tulleet luopumisten aikaan. - Niin se on, sanoi hänkin.
VastaaPoistaMikä lienee elämän tarkoitus, sitä pohtivat äskeisessä Arto Nybergin haastatteluohjelmassa muusikko ja näyttelijä Olavi Uusivirta ja kirjailija Pirkko Saisio. Eri vaiheissa voi olla eri tarkoitus ja sitten se, että suostuu, ettei toivomaansa tarkoitusta ole.
Juuri niin, eri vaiheissa ovat pinnalla eri tarkoitukset, syvempi tarkoitus onnistui asia. Muistan, että melkein suutuin, kun mies minulta kolmikymppiseltä kysyi elämän tarkoitusta. Sitä oli syli ja aika silloin täynnä. Annikki
PoistaVääristä sukista. Tarkkana sitä saa olla. Minä vein kerran pienelle kummipojalle lahjaksi paidan. Jälkeen päin oli todennut äidilleen, että :"Ei se marjatta mitään lapsen ilosta ymmärrä, kun ei ostanut semmosta missä olisi auton kuva!"
VastaaPoistaNäin sitä oppii!
Poista