Katsoin juuri "Duudsonit tuli taloon". Siinä auttamiskohteena oli perhe, jossa perfektionistilta vaikuttava monitaitoinen, työteliäs, komea, mutta totinen isä ei pystynyt näkemään mitään hyvää itsessään eikä kai antamaan mitään tunnustusta muillekaan, näki vain puutteet. Lapset olivat jumiutuneet puhelimiensa taakse. Vanhemmat eivät enää puhuneet keskenään välttämättömiä lukuunottamatta. Äiti oli kutsunut apujoukot paikalle.
Ensimmäisenä päivänä Duudsonit sekoittivat pakan hullutteluilla. Toisena he ottivat määräysvallan. Siirryttiin 80- luvulle ennen älypuhelimia ja pantiin koko perhe leikkimään. Yksi tehtävä oli, että isän piti peilin edessä toistaa ne hyvät maininnat, joita perheenjäsenet hänestä sanoivat. Ratkaiseva oli korvalappu- terapiaistunto. Isä ja äiti istutettiin kahdestaan herkkupöytään. Ensin lapset sanoivat taustalta korvanappiin kauniita ja tärkeitä vuorosanoja kummallekin vanhemmalle ja myös Duudsonit lisäsivät niitä. Lopuksi vanhemmat saivat sanoa omia sanojaan. Minua alkoi itkettää, kun isän leuka alkoi täristä ennen rakkaudentunnustusta. Tytär itki ilosta ja kaikki olivat liikuttuneita. Mikä perheterapia!
Nuo Duutsonit ovat minulle ihan vieraita. Sen tiesin, että koteihin menevät ja sitten alkaa tapahtumaan. Pitäisiköhän katsoa joku kerta. Tuo ainakin kuulosti hyvältä. Kiitos vinkistä!
VastaaPoistaMinulla olivat posket märkinä Särkynyt enkeli sarjan loppujakson lopussa,
En ole katsonut Särkynyttä enkeliä. Kotimaassakin sitä kehuttiin, joten pitääpä katsoa.
Poista