Alkuviikosta ajattelin, että tulee tylsä viikko, kun ei ole mitään tapahtumia. Löytyihän niitä, kun kutsuin vieraita ja itsenikin kutsuttiin kylään. Koti-ja pihapuuhatkin ovat elämän sisältöä. Hauska pyörälenkkini metsäautotietä ei kyllä taida tulla tavaksi, kun niillä saloilla on juuri nähty karhuja riistakamerassa.
Nyt pakkailen laukkua monivaiheista reissailua varten. Huomenna paikallisia menoja, Herättäjäjuhlat lauantaina bussikyydillä, sitten Itä-Suomea kohti. Lähdön lähestyessä alkavat omat kotirutiinit ja oma aikataulu tuntua tärkeiltä. Niistä pitää matkaillessa joustaa. Kuitenkin juhlat ja tapaamiset ja niiden odotus antavat virtaa ja sisältöä elämään.
Annikki, ei karhu ole vaarallinen, jollei sitä yllätä. Jos sulla on pyörässä kello, sitä kun aika ajoin rimpautat, niin tietää varoa. Veljenvaimo ripusti pyörän sarvikkoon vanhan lehmänkellon rantasaunalle ajon ajaksi, kun karhun tassunjälki havaittiin hiekkatiellä. Ei ole ollut mitään harmia kontiosta. :)
VastaaPoistaNoin ajattelinkin, kun lähdin metsätaipaleelle. Mutta heti perään kuulin emosta ja poikasista. Niiden väliin voi pienellä tiellä joutua. Tämä pohdinta on näillä kulmilla vastassa taas, kun metsämarjat kypsyvät.
Poista