Jälkeenpäin

 







Olen polkuni päässä,
 tuhanistani erään
 -ja niitä on täynnä maa. 
On viileä ilta, 
eräs päivä on mennyt, 
on painunut metsien taa.

Ja rakkaus, hetki,
vain silmissä siirtyy
ja mennyt taival sen vie.
Ja puristus kätten.
tosi eilen, tänään
unen lailla rauennut lie.

(Aila Meriluodon runosta Jälkeenpäin)