Elämä tuo ikäihmisellekin monia muutoksia. Yksin jäätyäni asutan kahta kotia, kesällä syntymäkotiani Etelä-Pohjanmaalla ja talvipesää Jyväskylässä. Olen kokenut, mitä menetykset,yksinäisyys,sairaus ja siitä toipuminen ihmiselle merkitsevät. Nöyrin mielin opettelen elämään yksinäni ja koetan luottaa elämään. Haen ilonaiheita ja mahdollisuuksia, joita vielä on. On tärkeätä nauttia niistä juuri nyt, kuten luonnon rytmistä,ystävistä, jumpparyhmistä, käsitöistä ja pienen lapsenlapsen elämänilosta.
lauantai 2. marraskuuta 2019
Pyhäinpäivänä
Suuria lumihiutaleita leijailee, maa käy valkoiseksi. Torpan takassa palaa tuli, hellalla valmistuu kanakeitto. Kuuntelin radiosta kauniin messun. Päivän teema jatkuu klassikkoparatiisin musiikissa. Illalla kuuntelin ohjelman sielunmessumusiikista, reqiemeista. Miten rikas ja runsas onkaan uskonnon virittämä kulttuuri ja elämää rikastuttava kirkkovuoden kulku. Tulin jo muutama päivä sitten lämmittämään tupaa. Pöytä on katettu, sisareni tulee pian, syömme ja lähdemme hautausmaille sytyttämään kynttilöitä. Laskin, että viidellä hautapaikalla muistamme kuuttatoista edesmennyttä. Jälleennäkemisen toivossa. Yhdessä kynttilässä on teksti: Olet aina sydämessäni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti