Torppa on hiljennyt, koirankarvat siivottu ja pyykit pesty neljän päivän mummolajakson jälkeen. Se on parasta kesää, kun talo on täynnä elämää, vintin pikkukamariinkin petataan peti, savu nousee paljun ja saunan piipuista, jutellaan kaikki ja lapset kehuvat mumman tarjoiluja. Kumma vain, että uneni katkeavat aamuyöhön ja sitten väsyttää. Herääminen vasta kuudelta on jo juhlaa. Huomenna matkataan kuitenkin toiseen paikkaan avuksi. Nähdään, tarttuuko vatsatauti mummaankin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti