Elämä tuo ikäihmisellekin monia muutoksia. Yksin jäätyäni asutan kahta kotia, kesällä syntymäkotiani Etelä-Pohjanmaalla ja talvipesää Jyväskylässä. Olen kokenut, mitä menetykset,yksinäisyys,sairaus ja siitä toipuminen ihmiselle merkitsevät. Nöyrin mielin opettelen elämään yksinäni ja koetan luottaa elämään. Haen ilonaiheita ja mahdollisuuksia, joita vielä on. On tärkeätä nauttia niistä juuri nyt, kuten luonnon rytmistä,ystävistä, jumpparyhmistä, käsitöistä ja pienen lapsenlapsen elämänilosta.
keskiviikko 7. helmikuuta 2018
Kärsivällisyysharjoitus
Kirjoitin joskus edellisen blogin aikoina, että ikääntymisen taitoihin kuuluu odottamisen taito. Toisista riippuvainen joutuu odottelemaan muitten aikataulujen mukaan. Tänään olen odotellut koko päivän sydänlääkärin puhelua. Hänen on määrä tänään soittaa kolmen kuukauden sydänkontrollin tuloksista. Kokeissa kävin toista viikkoa sitten. Ei ole puhelin soinut. Ei voi mennä mihinkään, ei soittaa muita puheluja, ei puhua puhelimessa, jos joku soittaa. Voi olla, ettei hän ehdi soittaa koko päivänä. Aika on viitteellinen, sanottiin kirjeessä. Huomennako? Muutoinkin lääkäriajat ovat enimmäkseen olleet puhelinaikoja ja odottelun takana. Koetan opettaa itselleni kärsivällisyyttä ja rentoutta, ettei verenpaine kovin nousisi. Kuuntelin monta hienoa meditaatiovideota. Kudon sukkaa, vaikka pää on sumea. Oppia ikä kaikki, toivotaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tuollaista se on. Stadissa on takaisinsoitto, joka todella opettaa kärsivällisyyttä. Missä asiassa vain otat yhteyttä terveysinstansseihin, luvataan soittaa "mahdollisimman pian". Siinä kökit pöksässäsi. Lääkäri on pitkään ottanut yhteyttä vain tekstarilla. Ilmoittanut, että diagnoosi on se ja sähköinen resepti on, lue käyttöohje huolellisesti. Hoitaja on portinvartijana = antaa ajan vastaanotolle jos antaa. Pinna kiristyy ja verenpaine nousee... Yhdestä paikasta soitti hoitaja oma-aloitteisesti, kun rutiininomainen kutsukirje olisi viipynyt liian kauan. (Jos kommenttiin jää hassuja virheitä, se johtuu näppäimistöni oikuttelusta.)
VastaaPoistaTekstari on minulle uutta, kuulostaa jopa kätevältä sopiviin tarkoituksiin. Ei se sydänlääkäri sitten soittanut ollenkaan. Päivystin puhelinta sisällä koko päivän niinkuin ennen kännyköitä. Yritin ottaa rauhallisesti, että ehtiihän sen huomennakin, mutta niin vain verenpaine pamahti ylös kiristeltyään päätäni tuntikausia. Tämäkään lääkitys ei siis riitä. Olen kuin paineiden vanki. Huomenna on onneksi ensimmäinen saamani vastaanottoaika. Soittaakohan se sydänlääkäri juuri silloin?
PoistaSitä ensin ajatteli, että onpa hyvä, kun LÄÄKÄRI soittaa minulle. Silloin, kun tuo käytäntö tuli. Nyttemmin käy välistä niin, että jos soittaa kaverille sieltä tulee: Kuule en voi puhua, kun odotan lääkärin soittoa. Ja todellakin sitä saa kuulemma odottaa... Tulee tänään jos tulee. Ehkä huomenna.
VastaaPoistaKyllä sitä tuntee olevansa systeemin armoilla. Tällaisia puheluja ei voi puhua kaupan kassajonossa. U
Poista