Vierailulla entisessä elämässä II

Tällä hetkellä varjossa on 32 astetta. Pysyttelen sisällä. Peräkamarissa on ilmalämpöpumppu, jonka saa jäähdyttämään. Siellä tuntuu kuitenkin äkkiä liian kylmältä ja vetoiselta oleskella, mutta ajoittain jäähdytän. Voi niitä, jotka ovat työssä ilman ilmastointia, vaikka rakennuksilla.
Hain vintistä laukkuja ja kansioita, joihin olen säästänyt papereita, kuljettanut asunnosta toiseen. Kävin niitä läpi ajan kanssa. Kuusikymmenluvun kirjeitä tyttökavereilta koulusta ja Tukholman kesätyöpaikoista, työaikaisia kirjeitä, kortteja  ja valokuvia - paljon niitä kortteja ja muistamisia olinkin saanut - , kalenterit pitkältä ajalta, omia seurusteluaikaisia kirjoituksiani ja runoja, salassa pidettyjä valokuvia, arvokkaimpana aarteena miehen rakkauskirjeitä. Luin kirjeitä, katsoin kortteja ja kuvia, muistin enimmät niihin liittyvät asiat, kesätyökavereita en muista. Työmatkoja, kursseja, sairausasioita, ihmisiä, ihmisiä, kohtaloita, tapahtumia kuusikymmenluvulta alkaen vyöryi mieleen. Päätin, että enää minun ei tarvitse näitä säilyttää muutamia lukuun ottamatta, olen nyt katsonut ja kerrannut niitä. Tätä vartenko olen niitä säilyttänyt?  On parasta että itse poistan niitä. Nyt monta pussillista paperia on revittynä ja vietynä roskasäiliöön, kalenterit, kirjeet, artikkeleita, kuvia. Miehen kirjeitä en pysty repimään enkä aiokaan. Ihania kirjeitä, voi mikä aika elämässä! Luen niitä joskus vielä. Ei se haittaa, jos joku jälkipolvistakin niitä näkisi,upeita kuvauksia hänen hienolla käsialallaan. Paljon on vielä vintin kaapissa läpi käytävää, enimmäkseen työhön liittynyttä materiaalia, mutta nyt riittää tälle päivälle, on mentävä viilennykseen.Annan itseni eläytyä niihin muistoihin, jotka eniten nousevat mieleen. Kuusikymmenluvulle.