tiistai 11. helmikuuta 2020

Menolipun tahtiin

"Mun pakko matkustaa on jonnekin.." Nuoruudesta tuttu Menolippu kaikui uimahallissa ja me seniorit jumppailimme reippaaseen tahtiin. Tämänpäiväinen ohjaaja oli asiakasystävällisesti valinnut vanhoja musiikkikappaleita eikä epämääräistä diskohälinää. Mielessä vilahti elämänkaari: Sama kappale saatteli kauan sitten lukiolaista kesätöihin Ruotsiin ja nyt tahditti hyppelyä, johon ei enää ilman vesikevennystä pysty. Siinä välissä elämä, jota voi katsoa taaksepäin vuosikymmenestä toiseen.

Minulle on nyt kertynyt viikkoon kuusi ohjattua liikuntatuntia: kuntosali, kuntojumppa, vesijumppa, jooga ja kaksi kehonhuoltotuntia, joissa on venyttelyä, tasapainoharjoituksia ym. Lisäksi päivittäin kävelyä. Kaikki muodot ovat leppoisia, ikäihmisille soveltuvia, mukavia ja ilmaisia tai halpoja. Kaupunki panostaa ikäihmisten ehkäisevään kuntoutukseen. Kun vielä pystyy menemään mukaan, täytyy ilolla ottaa tämä vastaan. Kyllä se kropassa tuntuu, muutamassa viikossa vetreytyy. Kun olen välillä pitempään maalla, jäykistyn selvästi ja kramppeja tulee. Mikä siinä on, ettei kotona omatoimisesti viitsi viittä tai kymmentä minuuttia pitempään venytellä eikä jumppailla? Ehkä joku pystyy?

4 kommenttia:

  1. Minä annan aina itselleni kehotuksia liikkumiseen. En vain osaa ottaa niitä todesta. Se oli viime vuoden puolella, kun sain itseni kerran punttisalille. Muut ryhmäaktiviteetit ovat jääneet aikomuksiksi. Muutaman tiibettiläisen sentään aamuisin pruukaan tehdä. Tässä iässä ne eivät riitä kunnon ylläpitämiseksi, vielä vähemmän kohentamiseksi.
    Kävelyä sentään tulee...

    VastaaPoista
  2. Minä en viihdy yhteisissä vesialtaissa enkä kuntosaleilla. Hikijumppaan en enää pystykään. Sain viitisen vuotta fysioterapeutilta kotijumppaohjeet selkäni kunnossa pitämiseksi. Olen ihmeekseni hyvin pystynyt ja jaksanut tehdä sarjan vähintään kerran viikossa, usein jopa kahdesti. Se on ollut välttämätöntä.

    VastaaPoista
  3. Kuntosaleja olen tähän asti karsastanut minäkin, mutta tuo palvelukeskuksen valoisa sali sopivine laitteineen ja leppoisa pieni ryhmä on mukava. Hiki minulle on harvemmin tullut. Vesijumppa ja vesivyöjuoksentelu ovat auttaneet selkääni jo toistakymmentä vuotta. Te ette varmaan tarvitse ryhmiä, minulle ne tässä elämänvaiheessa ovat mieluisia.

    VastaaPoista
  4. Eikös erilaiset ryhmät olekin juuri tarkoitettu sellaisille,joiden elämäntilanteessa on aikuisvajausta. Tuommoinen palvelukeskus on monelle eläkeläiselle elintärkeä!

    VastaaPoista