Ja käki kukkuu edelleen, heti sateen lakattua kukkuu alkoi taas. On ollut oikein käkikesä.
Elämä tuo ikäihmisellekin monia muutoksia. Yksin jäätyäni asutan kahta kotia, kesällä syntymäkotiani Etelä-Pohjanmaalla ja talvipesää Jyväskylässä. Olen kokenut, mitä menetykset,yksinäisyys,sairaus ja siitä toipuminen ihmiselle merkitsevät. Nöyrin mielin opettelen elämään yksinäni ja koetan luottaa elämään. Haen ilonaiheita ja mahdollisuuksia, joita vielä on. On tärkeätä nauttia niistä juuri nyt, kuten luonnon rytmistä,ystävistä, jumpparyhmistä, käsitöistä ja pienen lapsenlapsen elämänilosta.
lauantai 4. heinäkuuta 2020
Sateen ilossa
Tällä kulmakunnalla on satanut tosi vähän. Viimeksi kirjoittamani sade oli hento ja ohimenevä suihkutus. Pihakaivo on tyhjä, pumppu lakkaa yltämästä veteen. Kaivovettä on tarvittu kasteluun. Viimeinkin tuli toista tuntia tasaista sadetta ja hetken aikaa kohisemalla pystysuoraan. Piti oikein ottaa kuva, voi olla ettei se toimi netissä. Lisää saisi vettä tulla, mutta ehkä tämäkin auttaa marjasatoa. Säälin taas kovasti kuivien maiden elämää. Lämmitin saunan pitkästä aikaa,kun ei tarvitse varoa tulta. Se on nyt siintymässä. Saunan jälkeen ehtii kuuntelemaan Körttiradion etäherättäjäjuhlien iltaseuroja Paavon pirtistä.
Ja käki kukkuu edelleen, heti sateen lakattua kukkuu alkoi taas. On ollut oikein käkikesä.
Ja käki kukkuu edelleen, heti sateen lakattua kukkuu alkoi taas. On ollut oikein käkikesä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Netistä kuuntelin minäkin eilen körttiradiota ikkunoita pestessäni. Pesin keväällä turhan aikaisin, koska kovasti jo olivat taas pesun tarpeessa.
VastaaPoistaHyvä on kuunnella kotioloissakin!
Poista