Enkö ole ennen huomannutkaan, että mummanpesänkin ympäristössä on koivuja? Nyt ne nousevat tuolla ja tuolla kulmalla esiin vaaleanvihreässä heleydessään, hohtavat sadesumussa ja auringossa tummia havupuita vasten. Bussipysäkilläkin ihastelimme niitä odottajien kanssa. Aina tämä kevään kruunaushetki, pian tummuva ja muuhun sulautuva, on ollut tärkeätä panna merkille, mutta nyt kun kevät odotutti itseään, silmä löytää koivujen kauneuden erityisen tarkasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti