Sääennusteiden mukaan tänään saattoi olla viimeinen kesäinen hellepäivä. Sen kunniaksi otin punaisen viltin, riisuin vaatteitani ja menin nurmikolle makaamaan. En ole ottanutkaan aurinkoa moneen vuoteen melanooman takia enkä kovin ahkerasti sitä ennenkään. Makailin taivasta katsellen ja puolta käännellen puolisen tuntia auringon hellässä lämmössä ja kesätuulessa. Tuntuu, että on ollut hyvä kesä. Lähes jokaisena aamuna on saanut herätä aurinkoiseen aamuun.Sadepäivät ovat olleet odotettuja. Illansuussa tuli vielä ystäviä käymään ja istuimme ulkopöydän ympärillä smoothielasien kanssa, kaunista iltaa ihaillen. Eipä ole siinäkään taidettu istuskella koko kesänä. Vielä ehti!
Elämä tuo ikäihmisellekin monia muutoksia. Yksin jäätyäni asutan kahta kotia, kesällä syntymäkotiani Etelä-Pohjanmaalla ja talvipesää Jyväskylässä. Olen kokenut, mitä menetykset,yksinäisyys,sairaus ja siitä toipuminen ihmiselle merkitsevät. Nöyrin mielin opettelen elämään yksinäni ja koetan luottaa elämään. Haen ilonaiheita ja mahdollisuuksia, joita vielä on. On tärkeätä nauttia niistä juuri nyt, kuten luonnon rytmistä,ystävistä, jumpparyhmistä, käsitöistä ja pienen lapsenlapsen elämänilosta.
perjantai 21. elokuuta 2020
Hyvästit kesälle?
Sääennusteiden mukaan tänään saattoi olla viimeinen kesäinen hellepäivä. Sen kunniaksi otin punaisen viltin, riisuin vaatteitani ja menin nurmikolle makaamaan. En ole ottanutkaan aurinkoa moneen vuoteen melanooman takia enkä kovin ahkerasti sitä ennenkään. Makailin taivasta katsellen ja puolta käännellen puolisen tuntia auringon hellässä lämmössä ja kesätuulessa. Tuntuu, että on ollut hyvä kesä. Lähes jokaisena aamuna on saanut herätä aurinkoiseen aamuun.Sadepäivät ovat olleet odotettuja. Illansuussa tuli vielä ystäviä käymään ja istuimme ulkopöydän ympärillä smoothielasien kanssa, kaunista iltaa ihaillen. Eipä ole siinäkään taidettu istuskella koko kesänä. Vielä ehti!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Terveisiä lukijalta... Kun Edge päivittyi, minulta katosivat maa- ja merimerkit. Sitä kautta luen uutiset ja säät. Chrome vie tämän blogin vuoteen 2016, mutta sieltähän pääsee uusimpiin. Blogeja lukiessa käy usein niin, että nyökyttelee innokkaasti ja ajattelee, että noin se on, muttei sitten tule kommentoineeksi. Paula
VastaaPoistaKiitos, Paula,tervehdyksestä, mukava kuulla sinusta! Kumma että chrome näyttää blogin alun eikä viimeistä, kuten yleensä. Kirjoittelen kovin pieniä asioita, eipä niihin ole paljon sanomistakaan.
Poista