tiistai 25. elokuuta 2020

Maalaismummu kaupungissa

Ei pitänyt enää tänä vuonna mustikkaa poimimani, mutta kun tytön kuljettaessa minua lähikallioilla näin runsaasti marjaa, piti sentään piirakkamarjat hakea.Vähän olivat vetisiä, mutta piirakka tuli.Puhtaita nämä rantakalliot ovat marjan kasvupaikoiksi. Junassa oli väljää ja aika monella oli naamari.Vr myy edullisesti kahden paikkaa. Nyt maski ei huurustanut silmälaseja,  kun osasin taivutella yläreunan nenän mukaan.
Haen lapsen päiväkodista jo varhain iltapäivällä. Nyt se hänelle sopii, joskus leikit olisivat jääneet kesken. Sateenvarjojen kanssa kuljettiin eilen metsäpolkuja kotiin. Ihmettelen ja ihailen lapsen energiaa, jota riittää iltaan asti. Siinä oikein huomaa oman rajallisuutensa.
Tällä reissulla näen Helsingin keskustan  vain kirkkojen silhuettina merenlahden takaa. Jääköhän ihmisvilinän tarkka karttaminen meille opiksi koronan seurauksena? Entä matkailuinto tiheään asuttuihin paikkoihin?

2 kommenttia:

  1. Olisipa hauskaa jos tilanne olisi toinen tavata kaupungilla tai täällä Malmilla. Minähän liikun maskeineni aika vapaasti, toki ruuhka-aikoja välttäen.

    VastaaPoista