Voi kyllä minä olen nauttinut tästä lumenpuhtaasta päivästä! Olen taas täällä, saan olla! Neljä astetta pakkasta, ei tuulta, kirkas aurinko, sininen taivas. Ja varmaan nyt illalla, niinkuin eilenkin, tähtinen taivas. Aamulla tuvassa oli vain 13 astetta, seinät eivät äkkiä lämpene, mutta pian tuo ihana puuhella lämmittää. Vanhojen talojen kuvissa näkyy usein, että puuhellalla on koriste-esineitä tai muuta, mikä osoittaa ettei se ole käytössä. Minulla se on tänään hella, uuni, vedenlämmitin isossa kattilassa (en muutaman päivän takia pannut 150 litran vesiboileria päälle), ulkona hiostuneiden vaatteitten kuivatuspaikka, lämmittäjä. Roskaahan se puunkäyttö aina levittää ja puuta kuluu. Minä olen polttanut yhden vajan melkein tyhjäksi.
Hyvään oloon kuuluu myös yhteys ystäviin, muutama puhelu ja lapsuusystävän portailla käynnin muuttuminen vierailuksi, etäisyyttä pitäen. Näitä yksinkertaisia sielunilojani minä vuodesta toiseen jaksan täällä hehkuttaa.
Pieni maisemanvaihto virkistää varmaan meitä jokaista korona-arkemme välillä.
Elävä tuli hellassa, kaminassa, uunissa, takassa - se on parasta. Puita on hyvä olla aina varalla, katoksessa ne kuivuvat, pysyvät kuivina hyvin ja palavat iloisesti missä ikinä niitä tarvitsee. Elävät liekit, tulen tuoksu talvipäivänä on niitä 'sieluniloja', joista mainitsit.
VastaaPoistaMaa, ilma, tuli, vesi, peruselementit joita ihminen kaipaa. Viimeisessä kuvassa näkyy takkatulen heijastus ikkunassa.
PoistaAvarat maisemat. Kaupungissa on puolensa mutta maalla maalla luonto on läsnä. Mukava näitä kuvia katsoa. Uteliaisuutta onko ikkunalla kissa vai niin näköinen patsas. Terv P.
VastaaPoistaVoi kun olisikin oikea kissa! Se on kauan sitten lapsilta saatu posliinikissa, kaverini uloskatselussa.
Poista