Lumen tuoksu

Oikeastaan ajattelin pysytellä talviboksissani, kunnes saan koronarokotteen. Minulle soitetaan maaliskuun aikana ajanvarauksesta, sellaisen tekstiviestin sain.

 Kun ex-naapurit soittivat ja tarjosivat kyytiä, päätin kuitenkin pienen empimisen jälkeen lähteä "hiihtolomalle" kuten hekin. Kyyti ovelta ovelle, maskin alla,  on luksusta minulle tavaroiden kanssa ja he saavat bensarahat. Tuo empiminen on kyllä lisääntynyt iän mukana, yli yön piti vatvoa, lähtisikö vai en. Lähdin katsomaan kattojen lumitilannetta hyvän sääennusteen kannustamana. Täällähän minulla on vielä jotain virkaa, talon kaitsijana.

Eli täällä taas! Lumet lohkeilevat, valuvat ja putoilevat tömähdellen tai jymähdellen  katoilta, vesipisarat tippuvat. Kattotimpuri oli käynyt avaamassa lumiesteen molemmille puolille urat, että lumi pääsee siitäkin. 

Sulava lumi tuoksuu, viittaa kevääseen. Piha ja tiet ovat liukkaita. Lumilapion ja sorkkaraudan avulla sain auki sen vajan oven, jossa kelkka oli. Sen avulla pystyy liikkumaan mukavasti.

Oletteko kutoneet kaksinkertaisia lapasia? Minulle tuli sellainen nyt vasta mieleen ja netisthän löytyi ohje, jossa kudotaan yhtä aikaa ulko- ja sisäpuolta. Ei se ole vaikeata, mutta hidasta. Kuinka olen pärjännyt ilman internettiä, kuitenkin suurimman osan elämääni?

Nyt saa kuunnella yön aikana lumien tömähtelyä katoilta. Se on aina minusta ollut hyvä  ääni, katot vapautuvat. Tulee muistoja mieleen, kun sitä ennen yhdessä kuunneltiin.

Ja illan tummumisen yllätys: taivaalla täysikuu! Kannatti tulla.