Minulla ainakin vanhuuden kokemus liittyy terveydentilaan. Nuorena ajatteli, että sairaus on sairaus, usein ohimenevää. Nyt rajoitus tuo vanhuuden tunteen. Perusterveenä seitsemänkymppisenä ajattelin, että olen melko samanlaisessa kunnossa kuin viisikymppisenä enkä siis sen vanhempi kuin ennenkään.Terveenä ollessa ikä ei tunnu, kun muutoksiin tottuu pikku hiljaa. Ikäkokemus voi muuttua hetkessäkin, kun menettää hetkeksi tai pysyvästi jotakin oleellista.
Minua kiusaa nyt toinen polvi aika lailla. Yliliikkuva polvi kipeytyi monen kuukauden marjastuksissa. Lääkäri otti polvesta vettä ja pani kortisonipiikin kuukausi sitten. Röntgenkuvassa oli hiukan madaltumaa. TK fyssari katseli ja antoi paperilla valmiit lihastenvahvistusohjeet. Ihmettelin, eikö minulla ole tarpeeksi lihaksia, kun aika lailla olen liikkunut. - No kun on ikää, saa tehdä kovasti työtä, että entinenkin taso säilyisi, lihakset kuihtuvat. Vai niin, heti aloin tuntea itseni kuihtuvaksi vanhukseksi. No niillä yleisillä jumppaohjeilla polvi kipeytyi lonkasta nilkkaan ja vei yöunen. Eilen menin tuttuun paikkaan yksityiseen fysioterapiaan ja asiaan tartuttiin, polven seutua käsiteltiin tuntuvasti, kireitä lihaksia ja jänteitä pehmitettiin ja polvi alkoikin taipua paremmin. Kyllä hyvä fysioterapeutti on arvokas asia ja hieno ammatti. Ensi viikolla on uusi aika ja tehdään myös uudet pohjalliset, joilla jalkaterän virheasentoa korjataan. Uskoakseni ongelma juontaa eniten sieltä, vuosien varrelta.
Minulla olisi uusi reipas lenkkikaveri, mutta minä en nyt pystykään hänen tahtiinsa ja kilometreihinsä. Pakkasliikuntakaan ei uskoakseni ole sydäntautiselle hyväksi. Piiri pienenee. Vanhuus on lisääntynyt, ainakin toistaiseksi. Kunpa polvi vielä paranisi ja nuortuisi niin, että ensi kesänäkin pääsisin marjaan!
Olen niin samoilla linjoilla. On turha tarjota ikänsä urheilleiden vanhuutta tavallisen talliaisen esikuvaksi. Kukin tallaa geeniperintönsä tahtiin vanhuuttaan, vaikka miten siinä vieressä toinen samanikäinen juoksisi maratonia. Työelämän vaatimukset on monesta puristaneet mehut jo ennen eläkevuosien vapautta. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (tules) ovat ikääntyvän väestön sairauksissa kärkitiloilla. Se määrittää vanhuuden kokemusta, sillä nivel- ym vaivat eivät ole kuolemaksi, vaan etenevä ongelmavyyhti, jota useimmat joutuvat ennemmin tai myöhemmin selvittelemään.
VastaaPoistaOlet löytänyt ihanan jääkukkaikkunan, jonka läpi maisema romantisoituu.
Ensimmäinen kuva on Torpan navetan (puuvajan) ikkunasta, toinen kuistilta. Sieltä löytyy aina kuvattavaa. Minulla näitä tules-vaivoja on ollut nelikymppisestä asti, en tiedä miksi.
Poista