Elämä tuo ikäihmisellekin monia muutoksia. Yksin jäätyäni asutan kahta kotia, kesällä syntymäkotiani Etelä-Pohjanmaalla ja talvipesää Jyväskylässä. Olen kokenut, mitä menetykset,yksinäisyys,sairaus ja siitä toipuminen ihmiselle merkitsevät. Nöyrin mielin opettelen elämään yksinäni ja koetan luottaa elämään. Haen ilonaiheita ja mahdollisuuksia, joita vielä on. On tärkeätä nauttia niistä juuri nyt, kuten luonnon rytmistä,ystävistä, jumpparyhmistä, käsitöistä ja pienen lapsenlapsen elämänilosta.
perjantai 5. maaliskuuta 2021
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tässä on välillä ollut merkityksellisyydestä. Miten sitä voisi mitata en tiedä. Korona ja riskiryhmään joutuminen laittoi maalle matkat tauolle. Nämä kuvat ja tarinat ovat kuin ikkuna kotoisiin maisemiin. Tarinat tuttuja ja tuntemattomia. Joskus se merkityksellisyys ei ole kivien kääntelyä vaan selittämätöntä ilahdutusta. Terv P
VastaaPoistaVarmaan se on tuota selittämätöntä ilahdutusta, joka panee minut laittamaan blogiin vuodesta toiseen samoja juttuja!
Poista