Elämä tuo ikäihmisellekin monia muutoksia. Yksin jäätyäni asutan kahta kotia, kesällä syntymäkotiani Etelä-Pohjanmaalla ja talvipesää Jyväskylässä. Olen kokenut, mitä menetykset,yksinäisyys,sairaus ja siitä toipuminen ihmiselle merkitsevät. Nöyrin mielin opettelen elämään yksinäni ja koetan luottaa elämään. Haen ilonaiheita ja mahdollisuuksia, joita vielä on. On tärkeätä nauttia niistä juuri nyt, kuten luonnon rytmistä,ystävistä, jumpparyhmistä, käsitöistä ja pienen lapsenlapsen elämänilosta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
En kuullut aamuhartautta, mutta kiitos, että lainasit tuota Matin ajatusta tänne. Se vahvistaa tilanteessa, jota juuri nyt kuljemme.
VastaaPoistaTuo ajatus on myös jotenkin lohduttava siinä vaiheessa, kun elämä on ottanut jotain tärkeätä pois, ainakin jos menetys on elämänvaiheen mukainen.
PoistaMinä kuuntelin Areenasta vielä uusiksi tuon Kurosen aamuhartauden. On semmoista tykitystä, että yksi kerta kuulemiselle ei riittänyt.
VastaaPoistaMinä en ennen hänestä oikein pitänyt, kun se sanaveivaus tuntui vähän keinotekoiselta. Nyt olen kuunnellut toisenlaisella korvalla. En tiedä, onko hänen puheensa jotenkin muuttunut.
Poista