Elämä tuo ikäihmisellekin monia muutoksia. Yksin jäätyäni asutan kahta kotia, kesällä syntymäkotiani Etelä-Pohjanmaalla ja talvipesää Jyväskylässä. Olen kokenut, mitä menetykset,yksinäisyys,sairaus ja siitä toipuminen ihmiselle merkitsevät. Nöyrin mielin opettelen elämään yksinäni ja koetan luottaa elämään. Haen ilonaiheita ja mahdollisuuksia, joita vielä on. On tärkeätä nauttia niistä juuri nyt, kuten luonnon rytmistä,ystävistä, jumpparyhmistä, käsitöistä ja pienen lapsenlapsen elämänilosta.
maanantai 14. syyskuuta 2020
Murtehella
Istuun lauantakiehtoolla lautehilla ja tuli miälehen, notten oo koskaan kokeellu kirioottaa murtehella. Mullon kyllä murtehet vähän sekaasikkin, kun mun kotikyläs oli enempi järviseutuunen murret ja äitee toimitti kotokylänsä pohojalaasella. Koulus kyllä kuuli leviää puhesta, johona hoota esiintyy joka välis. Mailmalla kymmeniä vuasia olles tuli käyttöhön enempi yleeskielen tyyli, jota mun on luannikkahin puhua. Siitä kyllä eroottaa pohojalaasia vivahtehia. Täysi pohojalaanen mun pitää erityysesti ottaa käyttöhön. Ei uimahallin lautehilla viitti toimittaa erilailla.Pohojalaastakin on monensorttista, joka pitäjäs on erilaasta johonakin kohoras.
Miätiin siinä löytyjä napolla nakellesnani, notta minkähänlaasta sukkaa alakaas tekemähän, kun ostin Halapahallista kiriavaa lankaa. Se on ohkaasempaa, pitää lykkyjä luara enemmän kun seittemällä velieksellä.Ja kairaa on monenlaasta, yks tai kaks tai vaikka kololome oikeen ja väärin. Voi teherä viteehinsäkin kulukevaa. Joskus oon teheny kukkaastakin kairaa ja tuli koriaa. Vai tekiskö kumminkin lapaaset? Tekis ittelle sellaaset, johona on etusormelle reikä, notta saa pihalla pakkaaseskin vastatuksi kännykkähän. Oon jo toisille sellaasia värkänny.
No joo, ruvetahan pesuulle, vatihin vettä köykin parasta ja kylymää sekahan. Pitää oikeen selekää harialla ravata, kun niin raakasti kynsittää aika aioon.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kyllä pohjalaismurre Etelä-Karjalasta kotoisin olevan korvaankin niin ihanalta kuulostaa. Vuosia sitten seurasin pitkään yhden pohojalaasemännän blogia, joka oli ihan samanoloista murretta alusta loppuun. Ihan on ikävä ollut. Yksi paikallinen ystävärouva täällä pääkaupunkiseudulla on Pohjanmaalta kotoisin, hän puhuu yleiskieltä, mutta sekaan livahtaa aina joitakin hauskankuuloisia murresanoja, jotka elävöittävät.
VastaaPoistaIhan kaikkia sanoja en ymmärrä, mutta tekstiyhteydestä voisi päätellä, että esim. kaira lienee koristeraita.
Kaira on joustinneuletta, resoria. Viteehinsä on vinoon, vinosti. Kirjoita sinä joskus eteläkarjalaa!
PoistaMinä oon kaivannut sellaasta Tupakissiä, jonka kiriootukset lakkas yhtäkkiä.
VastaaPoistaKiva kun kerroit tuon toisenkin oudokkisanan, en olisi arvannut!
VastaaPoistaJoo, Tupakissi ja Vilukissi ovat kadonneet, heillä oli tosi hauskat murreblogit.
Sie ja Mie-kieltä pujahtaa Pissismummon pakinoihin toisinaan.
Vilukissi on tämän vuoden aikana vaihtanut murteen yleiskieleen.
Poista