On minun nimimuistini tosissaan huono, mutta olen kehittynyt aika taitavaksi nettihakujen tekijäksi. Usein puhelin nouseekin käteen. Ehkä kannattaisikin huomata, mitä vielä muistaa ja osaa. Ihmeekseni huomasin, että osaan lopottaa ulkoa Gud som haver barnen kär, se till mig som liten är jne. Se on ystävä sä lapsien suomeksi. Se taisi olla uumajalaislasten iltarukous, hoidin heitä kesän 1964. Että alkaa jo nousta lapsuus-nuoruusasioita pinnalle. Ehkä jonain päivänä vielä muistan, mitä tarkoittaa integraalilaskenta! En usko, että Alzheimerin tautia yms voi aivojumpalla estää, mutta ikääntyviä aivotoimintoja ja muistia voisi varmaan harjoittamalla virkistää kuten muitakin kehontoimia.
Joopa joo. Eilen optikko mittasi uudelleen silmänpaineet, oli 23/21. Toisen silmän kaihinalku on puolessa vuodessa lisääntynyt. Silmälääkäri on varattu. Äidiltä meni glaukooman takia näkö toisesta silmästä. Periytyvät diagnoosini lisääntyvät. Kehon osat rappeutuvat yksi kerrallaan. Monelta minun ikäiseltäni on jo polvi tai lonkka tai kaihi leikattu, liitytään jonoon. Kai tämä on sitä vanhuutta. Sain näppärästi postitilauksena uudet polvituet. Kohta alan toistella kuin liki yhdeksänkymppiset Amerikan sukulaiset korteissaan: still going strong. Vielä mennään.
Hei, täällä yksi niin onnellinen harmaakaihileikattu, että pitää tässäkin intoilla, vaikka olikin tekstissäsi sivujuonne. Olen suht nuori kaihileikattu, lähempänä kuutta- kuin seitsemääkymppiä. Kaihi oli vain toisessa silmässä ja periaatteessa olisin tullut toimeen vielä toisen silmän hyvälllä silmälasinäkemisellä, mutta lääkäri sai innostettua minut leikkauttamaan kaihin yksityisesti. Minulla on ollut vähän yli kymmenvuotiaasta vahvat miinuslasit ja hajataittoa. Nyt valittiin sellaiset tekomykiöt, että sekä kaukonäkö että hajataitto korjattiin molemmissa silmissä. Ja voi hyvä tavaton, miten hyvin minä nyt näen kauas ilman laseja! Tuijottelen etäisyyksiin ihan vain nautinnokseni ja ihmettelen, miten hyvin näen joka suuntaan ilman että lasit rajaavat näkökenttää. En ikinä ollut ymmärtänyt pitää lasejani rajoitteena enkä kärsinyt niistä mitenkään, joten olen aivan ällistynyt, miten suurelta, valoisalta ja avaralta maailma nyt näyttää ilman laseja. Kyllä olen iloinen, että uskaltauduin leikkaukseen!
VastaaPoistaHienoa kuulla, tuollaisesta en ole ennen kuullutkaan! Minulla on ollut lasit 13- vuotiaasta asti ja voisin yllättyä samoin kuin sinä.
Poista