Harvoin minun pihaani ajaa auto, varsinkaan yllättäen. Aattoiltana yhdeksän jälkeen niin tapahtui, punainen auto ajoi hitaasti pihaan. En pelästynyt, kun näin että siellä on pariskunta. Ja siinä olikin yksi blogiystävä, joka oli lähtenyt miehensä kanssa juhannusajelulle. Ennen pitkää kävi niin, että niittotrimmerini sytytys tai pikemminkin sammutus oli korjattu! Ihailen kyllä suuresti niitä, jotka ymmärtävät koneita. Arkienkeleitä voi olla liikkeellä juhlapäivinäkin.
Tänään on taas tehty sisaren kanssa perinteinen kolmen hautausmaan juhannuskierros. Hän vei kummitätinsä haudalle naapurikuntaan kauniit kukat. Ja tänäkin kesänä on ainakin tämän kerran käyty uimassa kotikylän järvessä. Vesi oli lämmintä kuin silloiin ennen..
Kuvan lumipallonheisi ei ole minun, vaan se jää katsomaan perään, kun iäkäs ystävä miehineen muuttaa kylältä elinikäisestä kodistaan keskustan kerrostaloon. Hänen tavarapaljouttaan lievitti hieman minulle siirtynyt mattokääreiden kasa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti