Nyt makailen viileän aitan riippumatossa. Luin loppuun naapurin hyllystä lainaamani Pirjo Rissasen Posliinihäät, hyvä kirja. Sitä ennen luin vanhoja blogikirjoituksiani entisiltä kesiltä, kuinka kävin ja elin tätä yksineläjän koulua. Tai elämänkoulua.
Elämä tuo ikäihmisellekin monia muutoksia. Yksin jäätyäni asutan kahta kotia, kesällä syntymäkotiani Etelä-Pohjanmaalla ja talvipesää Jyväskylässä. Olen kokenut, mitä menetykset,yksinäisyys,sairaus ja siitä toipuminen ihmiselle merkitsevät. Nöyrin mielin opettelen elämään yksinäni ja koetan luottaa elämään. Haen ilonaiheita ja mahdollisuuksia, joita vielä on. On tärkeätä nauttia niistä juuri nyt, kuten luonnon rytmistä,ystävistä, jumpparyhmistä, käsitöistä ja pienen lapsenlapsen elämänilosta.
tiistai 2. kesäkuuta 2020
Lukupäällä
Illalla huomasin harmikseni, että kirjastoauto ei kulje koko kesänä. Onko kuljettaja sairastunut? Soitin aamulla kirjastoon ja kerroin jo tehneeni varauksen, noutopaikkana kirjastoauto. No me voimme tuoda, sanottiin! Ihanko totta? Sitten varaan lisää, sanoin. Nyt on seitsemän varausta, enimmäkseen seutuvarauksia, kun varaamiani ei täällä ollut. Kirjavinkistä löysin osan, yhden (Järvinen) Kolmas huone-blogista. Tuodaanko tosiaan 25 km ja haetaan pois?
Nyt makailen viileän aitan riippumatossa. Luin loppuun naapurin hyllystä lainaamani Pirjo Rissasen Posliinihäät, hyvä kirja. Sitä ennen luin vanhoja blogikirjoituksiani entisiltä kesiltä, kuinka kävin ja elin tätä yksineläjän koulua. Tai elämänkoulua.
Nyt makailen viileän aitan riippumatossa. Luin loppuun naapurin hyllystä lainaamani Pirjo Rissasen Posliinihäät, hyvä kirja. Sitä ennen luin vanhoja blogikirjoituksiani entisiltä kesiltä, kuinka kävin ja elin tätä yksineläjän koulua. Tai elämänkoulua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti