Elämä tuo ikäihmisellekin monia muutoksia. Yksin jäätyäni asutan kahta kotia, kesällä syntymäkotiani Etelä-Pohjanmaalla ja talvipesää Jyväskylässä. Olen kokenut, mitä menetykset,yksinäisyys,sairaus ja siitä toipuminen ihmiselle merkitsevät. Nöyrin mielin opettelen elämään yksinäni ja koetan luottaa elämään. Haen ilonaiheita ja mahdollisuuksia, joita vielä on. On tärkeätä nauttia niistä juuri nyt, kuten luonnon rytmistä,ystävistä, jumpparyhmistä, käsitöistä ja pienen lapsenlapsen elämänilosta.
lauantai 13. kesäkuuta 2020
Saarimökillä
Neljä päivää saarimökillä kruunaa tämän ihanan valon ja kesän ytimen. Aika kului kyllä siistimis-ja kunnostushommissa, kun mökki on nyt tarjolla vuokrattavaksi. Siinä edestakaisin kivipolkuja kulkiessa koko ajan oli kuitenkin silmissä saarta ympäröivä vesi, tyynenä tällä kertaa. Imin vesimaisemaa sieluuni päivällä ja yöllä. Ensimmäiset vuokralaiset tulevat huomenna. Mökkivaatteitani roskakassiin työnnellessä mietin, ovatko nämä jäähyväiseni saarelle ja sen yli kolmikymmenvuotisille muistoille. Ehkä ei kuitenkaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti