maanantai 1. kesäkuuta 2020

Puusohvalta

Aika on jotenkin seisahtunut,niinkuin usein helteellä, nyt on 25 astetta varjossa. Mitä oikein tekisin? Aamupäivällä jatkoin saunan siivousta, pesin harjalla betoniseinää, huuhtelin rallit ulkona, pesin lattiaa. Se riittää päivän työksi. Koetan joka päiväksi ottaa jonkin kohteen  pihalta tai rakennuksista tai matonpesusta. Ikkunat on vielä pesemättä, kun eivät näytä likaisilta. Talon ikkunoiden pesu ruutujen välistä on raskasta, kun täysipuiset karmit täytyy nostaa paikaltaan ja ne painavat paljon. Tunti ehkä päivässä työnomaista puuhailua, muuten on elämä aika toimetonta ja hiljaista makailua, sitähän jatkuvasti valittelen. Vaihtoehtoni ovat kovin rajoittuneita enkä tosiasiassa paljon jaksaisikaan.Lasten perheiden luona mieli on usein. Pienimmälle lapsenlapselle lähettelen postia, se on hänelle mieluista.
Eilen tein sentään mukavan pyöräretken, ehkä tänäänkin illan puolella.
Onneksi on tämä luonto ja vuodenajat ympärillä. Vuokraviljelijän kylvöt ovat nousseet pintaan. Sadetta ne nyt tarvitsisivat. 
Olen aikani kuluksi opetellut löytämään puhelimesta yhä uusia toimintoja ja käyttämään sitä pankkiasiointiinkin. Kirjoittamiseen tämä on huono, tulee vain usein aloitetuksi puhelimella. Pitää etsiä olisiko kirjoittamiseen jokin säätö.

2 kommenttia:

  1. Sellaistahan se on nyt meillä kaikilla riskiryhmäläisillä niin kaupungissa kuin maalla. Toki kahdestaan asuen keskustelujakin syntyy ja yhteisiä metsälenkkejä. Olen myös ottanut asiakseni tehdä jotain 'hyödyllistä' aamupäivisin tunnin, kaksi. Siinä on riittävästi päivää kohti. Perjantaina kitkin piharapun istutuksista ja käytävän reunoilta voikukat. Tänään silppusin oksasaksilla kuivuneita oksia oman pihan syreenipensaasta, joka kukkii ihanasti juuri nyt. Tarvitsemme poikia vielä talkoisiin, päiväkin on jo sovittu. Saimme ihania videoklippejä pikkutaaperon touhuista. Kesä tuntuu kuitenkin niin hyvältä väreineen ja tuoksuineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällaistahan tämä on eikä mitään uutta ilman koronaakaan. Paitsi että ilman koronaa olisin luultavasti Helsingissä nyt poikani syntymäpäivänä kuten monasti muulloinkin.

      Poista