Joskus tuntuu, että mies on tässä lähellä, myhäilee asumispuuhilleni. Silloin tulee ikävä, ikävä juuri häntä, elämäni keskustarinaa. Ja kiitollisuus, melkein epäusko, että sainko tosiaan elämääni sellaisen lahjan. Olisi hienoa tavata hänet edes joskus, tuntea hänen lämpimän persoonansa ydin ja sielun kauneus, koskettaa, kertoa kaikki ja kuulla hänen oloistaan. Kaikki se hieno, kiteytynyt energia ei ole voinut kokonaan hävitä maailmankaikeudesta. Harvinaiset lahjahetket, taivaallisen rakkauden kosketukset ja unet ovat ainoat jäljellä olevat elämykset.
Joskus taas tuntuu epätodelliselta, että minulla yksineläjällä on ollut aviomies, olen asunut hänen kanssaan yli 47 vuotta ja jakanut elämäni toisen kanssa. Kuinka olen osannut? Nyt tuntuu, etten osaisi enää jakaa arkeani kenenkään kanssa. Osaisinko hänenkään kanssaan, vai solahtaisiko elämä tuttuihin uomiin välittömästi?
Kuplassa. Hyvä kuva.
VastaaPoistaKirjoitan paraikaa hengellisen matkani eri vaiheista lapsuususkosta lähtien. Siinä totean, että yksi vaihe nuoruutta meni kuplassa. On ollut jälkeen päin ajateltuna hyvä, että sekin vaihe on ollut ja se, että en siihen jäänyt.
Kuvaat hienosti yksinäisyyden kuplaa silloin, kun syystä tai toisesta normaali sosiaalinen elämä rajoittuu tai peräti estyy.
- nyt tuntuu etten osaisi enää jakaa arkeani kenenkään kanssa -
Antti Eskola kertoo kirjassaan Vanhuus,että asuu eri osoitteessa vaimonsa kanssa.He pitävät sitä hyvänä ratkaisuna, kun kummallakin on oma rytminsä ja harrastuksensa. - Lehdissä näkee aika usein juttuja vanhemman iän pariskunnista, jotka asuvat omissa osoitteissaan ja pitävät kiinteästi yhteyttä melkein päivittäin. Kaikki eivät sellaiseen suhteeseen tietysti osaa tyytyä, tuntevat ettei se ole 'oikea' parisuhde. On hyvä, että nykyaikana on mahdollisuus erilaisiin valintoihin. Mikä on kummallekin hyvä, se on myös oikein.
Hengellinen matka onkin kiinnostava aihe.Siihen liittynee monia muita elämänvaiheiden asioita. Voisin itsekin mietiskellä tuota enemmän. Ajattelin tässä äskettäin, että elämän varrelta ystäviksi jääneillä on yksi ominaisuus ja se o n hengellinen tausta tai ajattelutapa.
Poista