Enpä ole tällaista tihkumalla jatkuvaa flunssasarjaa ennen kokenut. Tuntee jo itsensä pitaaliseksi, kun voi tartuttaa toisia. Pian tulee kolme viikkoa. En toki ole ainoa. -Minulla tuo kesti kolme ja puoli viikkoa, sanoi terveyskeskuksen hoitaja. Virusinfektio, lepoa vaan. Monta kertaa on tuntunut, että nyt alkaa parantua, ja lähden liikkeelle. Ei kai olisi kannattanut lähteä Torppaa lämmittämään uudeksivuodeksi. Sitten ilmenee uusi kurkkukipu tai yöyskä tai kuten nyt, poskiontelot varoittavat. Uusi apukeino on suolavesipiippu tai inhalaattori. -Se on paras apu yskään ja kurkkukipuun, sanoi farmaseutti. Koetetaan nyt sitä. Ostin ilmankostuttimenkin, kun huoneilma on liian kuiva. Ei se paljon auta, kun pakollinen ilmastointi imaisee kiireesti kosteudet nieluunsa.
Viime yö oli kumma, kun en nukkunut juuri ollenkaan, kaksi lyhyttä pätkää vain. Myrskytuuli kiersi ja kumisi, minä yskin. Tropit eivät tuntuneet missään. Koko aikana ei ole tähän asti tarvinnut yskiä yöllä, kun on pysytellyt vatsallaan. Panin valot ja luin, sammutin valot, ei nukuttanut yhtään. Se on hyvä puoli yksin asumisessa, että ei häiritse toista, jos yöllä kuhkii. Puoli viideltä keitin kahvia, luin nettilehtiä. Ei ollut paha olla, yö meni aika äkkiä, ehkä torkahtelin huomaamattani. Ajatus ehti kiertää lukuisia alueita. Ei ole työhönlähdön stressiä, on rauha sairastellakin pesässään. Naapuritalossa ei näkynyt valoja, nukkuivat kaikki. Lopulta luin Mumman raitamattoa vuodelta 2013, kun en muuta keksinyt. Oli siellä tosiaan muutamia kivoja sanamuotoja, joista jotkut ovat maininneet. Silloin en tiennyt sitä, mitä nyt tiedän. Se tekee oman historian lukemiseen sävynsä, löytyy kuin aavistuksia, mutta myös hetken huolettomuutta.
Tämä hetki meillä vain on, elellään tätä. Poikkeusajat jäävät mieleen, pysähtymisessä on merkityksensä. Vähän kyllä harmittaa, että monta aikomaani tilaisuutta on mennyt ohi. Kolmetoista vuotta sitten olin kuukauden sairaslomalla jalkaleikkauksen takia. Istuin sängyssä ja hahmottelin eläkkeelle jäämistä. Ehkä nytkin jäsennän jotain.
Tytär tuossa pistäytyy kiireittensä keskellä kuin terveyden perikuva, on ilo katsoa. Tervehtyyköhän tästä ikinä? Viikon päästä pitäisi olla kunnossa ja Helsingin bussissa.
Eikös nyt ole täydenkuun aika? Minua ainakin tahtoo sekin valvottaa. Ensi yönä pitäisi Venuksen näkyä taivaalla erityisen kirkkaana. Vaan turha sitä olisi täällä Helsingissä tiirailla. Liikaa valoja maan pinnalla.
VastaaPoistaToivottavavsti tauti todella hellittää. Suolapiippu on ollut minullakin käytössä jos on meinannut köhä iskeä päälle.
Juuri meinasin laittaa, että eilen illalla mollasi iso täysikuu asuntomme ikkunoista. Itsellä kylläkin valvottaa enemmän nouseva kuu! Onneksi ei tarvitse lähteä töihin, kuten sanoit! Voi ottaa päikkärit🙈
VastaaPoistaVoi kylläpä se tauti nyt sinua riepottaa! Toi on just niin rasittavaa, kun kukin vaiva tulee peräjulukkua kerrallaan, niin kestää niin hitsin kauan! Suolapiippu on ehdottomasti hyvä. Työssä ollessa ei moneen vuoteen ollut flunssaa ja nyt vuoden eläkkeellä ollessa on ollut jo kaksi kunnollista flunssaa ja yksi omituinen puolentoista viikon hirveä kurkkukipu. Yskään huomasin, että Codetabs yskäntabletti oli aika tehokas ( kiitos siskoni).
Lämmittele poskionteloita lämpimällä vedellä täytetyllä pullolla, opasti yksi, jolla oli tosi paljon poskiontelotulehduksia. Kai se laittaa liman liikkeelle😳. Onhan sulla puhelin aina lähellä, että saat apua soitettua, jos vaikka kuume nousee?!
Toivotaan, että nyt alkaisi täydellinen paraneminen!!
Moi kuuttaret, minäkin huomaan usein, että on nousevan kuun aika, kun uni hajoaa. Täysikuun aikana Torpalla tekee mieli jättää verhot auki. Täällä olen nukkunut kuin herran kukkarossa tähän asti ja herttaisia päikkäreitäkin. Nyt ei nukuta vieläkään. No, näitä tulee ja menee. Lastenlapsilta olen saanut joskus ennenkin niin virkeät virukset, ettei muorin vastustuskyky riittänyt. Muutoinhan minulla ei juuri flunssia ole. Toivottavasti pysytte terveinä!
VastaaPoista